IoT-projekti-kurssin tuotoksena syntyi älykäs roska‑astia, joka seuraa biojätteen määrää sensorien avulla ja tuo datan näkyväksi lähes reaaliaikaisesti.
Tietojenkäsittelytieteen maisteriopintojen kevään IoT‑projekti-kurssilla yksi opiskelijaryhmä tarttui konkreettiseen ja ajankohtaiseen haasteeseen, ruokahävikin mittaamiseen kouluruokalaympäristössä.

Projektin konkreettisuutta korostaa se, että kyse ei jäänyt pelkäksi prototyypiksi. Kurssin lopuksi laitteisto asennettiin käyttöön Kpedun ruokalaan, jossa sitä päästään testaamaan aidossa käyttöympäristössä osana arjen toimintaa.
Ratkaisun ytimessä on roska-astiaan integroitu mittausjärjestelmä. Roskiksen alle sijoitetut painoanturit seuraavat biojätteen määrää, ja mikrokontrollerina toimiva ESP32 käsittelee mittaustiedon ja siirtää sen langattomasti pilveen.

Järjestelmä on suunniteltu energiatehokkaaksi: laite lähettää dataa vain silloin, kun roska-astia tyhjennetään. Tämä havaitaan painon äkillisestä muutoksesta, jolloin järjestelmä aktivoi tiedonsiirron ja lähettää päivittyneen arvon analysoitavaksi.
Pilvessä data tallennetaan ja esitetään Grafanan avulla selkeinä visualisointeina, kuten:
Näitä tietoja voidaan esittää ruokalan infonäytöillä, jolloin sekä opiskelijat että henkilökunta voivat havaita ruokahävikin määrän helposti.

Projektin keskeinen vaihe oli laitteiston asentaminen Kpedun ruokalaan. Opiskelijat valmistelivat laitteiston kotelointeineen ja kiinnitysratkaisuineen ennen paikan päällä tapahtuvaa asennusta.
Käytännössä asennus sisälsi:
Reaaliympäristössä tehty asennus on tärkeä osa IoT-projektia, sillä moni tekninen ratkaisu – kuten mittauksen luotettavuus, yhteyksien toimivuus ja laitteen kestävyys – voidaan arvioida kunnolla vasta käytännön tilanteessa.

Älyroskishankkeen idea sai alkunsa IoT‑oppimisympäristö‑hankkeesta, jossa elintarvikealan koulutuksessa seurataan biojätteen määrää osana oppimisympäristöä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä hävikin synnystä ja tarjota dataa sen vähentämiseen.
Lisäksi projekti tukee TIRA‑hanketta (Tehokas tilahallinta robotiikan ja sensoritekniikan avulla), jossa kehitetään uusia sensoripohjaisia ratkaisuja tilojen hallintaan ja resurssien tehokkaampaan käyttöön.
Älyroskis toimii konkreettisena esimerkkinä siitä, miten yksittäinen IoT‑ratkaisu voi yhdistää opetuksen, tutkimuksen ja käytännön kehittämistyön.
Vaikka järjestelmä on jo toimiva, projektissa tunnistettiin useita jatkokehitysmahdollisuuksia. Yksi keskeisimmistä on datan yhdistäminen ruokalistoihin, jolloin voidaan analysoida tarkemmin, mitkä ruokalajit aiheuttavat eniten hävikkiä.
Muita mahdollisia kehityssuuntia ovat:
Lisäksi järjestelmän toimintaa voidaan tarkentaa esimerkiksi lisäämällä mittaustiheyttä tai kehittämällä energiatehokkuutta entisestään.
Älyroskis osoittaa, kuinka yksinkertaiselta vaikuttava ongelma, ruokahävikki, voidaan tehdä näkyväksi ja mitattavaksi IoT‑teknologian avulla. Kun data tuodaan esille arjen tasolla, syntyy paremmat edellytykset käyttäytymisen muutokselle ja hävikin vähentämiselle.
Samalla projekti tarjoaa opiskelijoille arvokasta kokemusta koko IoT‑kehityskaaresta: ideasta toteutukseen ja edelleen oikeaan käyttöympäristöön. Tämä toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten oppiminen, teknologia ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus voivat yhdistyä.
Lisää aiheesta voit lukea tästä esityksestä.