Ville Kallio - Etäopiskelu ajasta ja paikasta riippumattomasti ratkaiseva tekijä

Ville Kallio mietti viime syksynä, kuinka voisi laajentaa aiempaa tietotekniikan alan osaamistaan vielä yliopistotasolle. Kymmenen vuoden takaa löytyi tietojenkäsittelyn tradenomin tutkinto, jossa toisena pääaineena hänellä oli ollut ohjelmistokehitys.

Hämeen ammattikorkeakoulussa tietoarkkitehtina työskentelevä Kallio halusi lisää oppia, mutta koska perhe oli asettunut Hämeenlinnaan ja työpaikkakin löytyi sieltä, oli reunaehdot opiskelulle asetettu.

- Olin päättänyt, että jos löytyy paikka ja ala, jossa on mahdollisuudet etäopiskeluun paikasta ja ajasta riippumattomasti, niin siihen sitten lähden, Kallio kertoo ensimmäisistä kriteereistään opiskelupaikan suhteen.

Kallio oli kuullut aiemmin eräältä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen maisteriohjelmassa opiskelleelta tuttavaltaan, että opinnot olivat täysin etäopintoina suoritettavissa.

- Hän suositteli, että jos haluan joustavasti käydä opintoja, niin tuossa voisi olla paikka. Ja sitten lähdin tutkimaan vielä lähemmin. Kun tarjolla oli vielä tietotekniikan maisterikoulutus, niin sehän osui kuin naula päähän.

Työn ja perheen sovittaminen opiskeluun tärkeää

Kallio tutki läpi eri opiskeluvaihtoehdot Opintopolusta, mutta ajasta ja paikasta riippumattomia maisteritasoisia vaihtoehtoja ei juuri ollut – Kokkolaa lukuun ottamatta. Tämä selkeytti valintaa yliopistokeskuksen suuntaan entisestään.

- Päiväopiskelussa olisi kiva, että voisi päivät käyttää opiskeluun. Mutta kun on päivätyö ja perhe, niin pitää ihan käytännön vuoksi katsoa, että milloin opiskelee, toteaa Kallio, joka opiskelee enimmäkseen iltaisin ja viikonloppuisin.

Ohjausta jo hakuvaiheessa

Etäopiskelu oli Kalliolle tuttua jo ennen maisteriopintoja, sillä hän oli suorittanut työn ohessa sekä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon että ammatillisen opettajakoulutuksen.

Aikaisemmasta etäopiskelukokemuksesta huolimatta hän piti hakuvaiheen jälkeistä tutustumiskurssia tärkeänä:

- Tutustumiskurssi oli paikallaan, sillä sen avulla sai hyvän kuvan ajankäytöstä. Se antoi siinä mielessä oikean kuvan, että jos siinä vaiheessa olisi jo tullut haasteita tai aikataulullisia ongelmia, niin olisi pitänyt miettiä uudelleen, kertoi Kallio ennen valintaa suoritettavasta Johdatus sulautettuihin järjestelmiin -kurssista.

Tietotekniikan maisteriohjelmasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä koulutuksen järjestäjään jo ennen yhteishakua ja selvittää omaa tilannettaan. Näin teki myös Kallio, joka kävi täyttämässä cinetcampus.fi-sivustolla ilmoittautumislomakkeen. Lomakkeen täytön jälkeen hän pääsi tutustumiskurssille mukaan, mutta myös sopimaan jo ensimmäisestä HOPS-palaverista koulutussuunnittelijan kanssa. HOPS tarkoittaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa.

- Hakuvaihe oli selkeä, ja jo siinä vaiheessa katsottiin HOPSia yhdessä. Kun jo alussa käytiin kaikki tarpeelliset asiat läpi, ei jäänyt mitään erityistä epäselvyyttä siitä, mitä vaaditaan valintaan ja opiskelupaikan saantiin, kiitteli Kallio henkilökohtaista ohjausta hakuvaiheessa.

- Hyvä ohjaus on jatkunut myös valinnan jälkeen. Eilen illalla laitoin HOPSiini liittyen tarkentavia kysymyksiä, ja jo aamulla sain vastaukset kysymyksiini. Ohjauksesta on kyllä saanut kuvan, että minusta välitetään opiskelijana, myöntää Kallio.

Sensoriverkot kiinnostavat

Kallion maisteriksi etenemistä on varmaan vaikea muutoinkaan ”estää”, niin hyvä vauhti miehellä on päällä. Ensimmäinen perehdytyskurssi on jo suoritettuna ja uusia jo aloitettuna. Algoritmien maailma herätti alussa hieman tuskaa, mutta ei aikaakaan, kun se tempaisi mukaansa.

Edessä odottavat vielä suuntaavaat sensoriverkko-opinnot, joita Kallio tuskin malttaa odottaa.

- Aikaisemmin olen tiedostanut, että tietoliikennepuoleen pitää panostaa. Mutta kyllä minä kovasti odotan, että pääsen kiinni substanssialaan, oppimaan lisää sensoriverkoista ja IoT-maailmasta, katsoo Kallio tulevaisuuteen.

Kovan innostuksen ymmärtää hyvin, sillä saattaahan se avata uusia ovia myös työrintamalla. Esimerkiksi HAMK:n tutkimusyksikkö saattaisi tarjota Kalliolle uusia haasteita, joita voisi lähteä tulevaisuudessa kehittämään.