Sensoriteknologian asiantuntijana pääset tutustumaan ilmiöihin poikkitieteellisesti. Uusia sovelluskohteita syntyy jatkuvasti. Sovelluskohteiden kehittäminen vaatii avointa mieltä ja kiinnostusta katsoa asioita eri alojen näkökulmista. Kurkkaa esittelyt muutamilta sovellusaloilta.
Onko vesi puhdasta juotavaksi? Millä tasolla ovat kaupungin ilmanlaatu ja ympäristömelu? Milloin viljelijän kannattaa lisätä lannoitetta? Löytyykö alueelta uhanalaista lajia? Onko joki vaarassa tulvia tai metsä syttyä tuleen? Milloin kaupungin jäteastiat vaativat tyhjennystä? Sensoriverkkojen ympäristömittaukset turvaavat elinympäristöämme, edistävät vihreämpää teollisuutta, tehostavat maataloutta ja palvelevat älykaupunkeja. Tarvitsemme tietoa ilman, veden ja maaperän laadusta, tehdäksemme parempia päätöksiä.
Sensoriteknologia mahdollistaa moninaisia sovelluksia hyvinvoinnin seurantaan ja terveydenhuollon tehostamiseen. Henkilökohtaisen aktiivisuuden seuranta on älykellojen myötä jo arkipäivää. Älykellot seuraavat esim. liikkeen suuntaa ja kiihtyvyyttä, sykettä, bioimpedanssia, veren väriä happitason tunnistamista varten ja elektrodermaalista aktiivisuutta stressitason arviointiin. Yhdistämällä henkilökohtaista dataa, voidaan jopa ennustaa virusten leviämistä. Etähoitopalveluissa terveydenhuollon ammattilaiset voivat seurata asiakkaan hyvinvointia ja aktiivisuutta vuorokauden ympäri reaaliaikaisesti. Sensoriteknologia voi auttaa jopa kivun tunnistamisessa potilailla, jotka eivät sitä kykene muuten ilmaisemaan.
Kodin toimintojen ja asumisolosuhteiden monitoroinnin lisäksi sensoriverkkoja voidaan käyttää jo rakennusvaiheessa. Betonin lujuudenkehitystä voidaan seurata monitoroimalla betonin lämpötilaa sensorien avulla. Näin voidaan esimerkiksi arvioida valumuottien irrotusaika perustusten valamisessa sekä suunnitella betonin jälkihoito. Lisäksi rakennustyömaan kalliita työkaluja voidaan seurata varkauksien varalta. Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät voivat sensorien antaman tiedon avulla reagoida reaaliaikaisesti ja parantaa asumisviihtyvyyttä. Sensoriverkoilla voidaan ohjata valaistusta ja kodin laitteita sekä seurata laitteiden kuluttamaa virtaa ja jännitettä.
Katastrofitilanteessa toimiva kommunikointijärjestelmä on elintärkeää. Infrastruktuurin pettäessä, voidaan viestintäkyky säilyttää langattomien sensoriverkkojen avulla. Elintoimintoja mittaavilla sensoreilla on myös mahdollista lähettää lääketieteellistä tietoa loukkaantuneiden tilasta jo tapahtumapaikalla. Näin lääkintähenkilökunta voi tehdä vakavuusluokitusta ja ensihoitosuunnitelmaa jo ennen potilaan saapumista. Sensoreita voidaan käyttää myös katastrofialueen monitorointiin silloin, kun alueelle on liian vaarallista lähettää ihmisiä. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi säteilyarvojen mittaaminen ydinvoimalaonnettomuusalueella.
Kokkola University Consortium Chydenius
Information Technology