Jukka Määttälä - Elinikäinen oppiminen

Melko nuoresta iästäni huolimatta olen ehtinyt opiskella laaja-alaisesti. AMK-sairaanhoitajatutkinnon jälkeen ehdin olla puolitoista vuotta työelämässä, kunnes terveydenhuoltoalan huonot työllisyysasiat laittoivat ajattelemaan. Kiinnostukseni opiskelua kohtaan heräsi jälleen. Avoimen yliopiston tarjoamat tietotekniikan ja matematiikan perusopinnot kiinnostivat ja imaisivat minut takaisin koulupenkille.

Avoimen yliopiston puolella aloittamistani perusopinnoista siirryin myöhemmin maisterikoulutuksen opintoihin. Siirtymä oli helppo, sillä osa aikaisemmista kursseista oli ollut yhteisiä maisteriopiskelijoiden kanssa.

Aikaisempi tutkintoni ei antanut minulle ”helpotuksia” niin paljoa kuin monille opiskelutovereilleni, joten sain ahmia lähes täydet opintoviikot. Jälkeenpäin ajateltuna asian näkee positiivisemmin, sillä niin mukavan rikkauden ja lisän esimerkiksi kasvatustieteen ja johtamisen perusopinnot ovat tuoneet muuten niin teknispainotteisen alan opiskeluun.

Viimeiset lähes kolme vuotta olen toiminut Kokkolan yliopistokeskuksen informaatioteknologian yksikön tietoliikennelaboratoriossa, jonne alun alkaen menin tekemään graduani. Valmistumiseni jälkeenkään ei opiskelu ole jäänyt, sillä nykypäivänä tietojen ajan tasalla pitäminen ja osaamisen laajentaminen sitä vaativat.

Elinikäinen oppiminen on iskostunut minun ajatusmaailmaani ja näyttääkin siltä, että elämä ja oppiminen tulevat kulkemaan käsi kädessä nyt ja aina!

Jukka Määttälä