WinIT – Matka ohjelmistokehittäjäksi alkoi korona-aikana

Women in IT -hanke pääsi haastattelemaan ohjelmistokehittäjä Emmi Moisiota. Moisio opiskelee parhaillaan tietojenkäsittelyn tradenomiksi Karelia-ammattikorkeakoulussa. Ohjelmistokehittäjän uransa hän aloitti Haallas Oy:llä, joka siirtyi yrityskaupan myötä osaksi Siili Solution Oy:tä.

Miten tähän päädyttiin? Moisio ei tunnusta, että hänellä olisi ollut taustalla varsinaista tietotekniikan harrastuneisuutta, mutta paljastuu kuitenkin, että häntä kiinnosti nuorempana purkaa ja kasailla pöytäkoneita sekä saada niitä toimimaan. 19-vuotiaana hän osti MacBookin.

­– Vaihtelin siinäkin komponentteja tehdäkseni siitä tehokkaamman. Tällaisesta hommasta tykkäsin, mutta mitään koodausta en harrastanut.

Ennen IT-alalle siirtymistään Moisio teki täyspäiväistä muusikon uraa. Hän oli opiskellut lukion ohessa muusikon ammattitutkinnon sekä valmistunut ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi.

– Olin jo pidempään miettinyt, että haluan tehdä muutakin kuin musiikkia. Valvomisesta ja keikkailusta tuli iän karttuessa rankempaa ja jaksamisen puute alkoi näkyä myös terveydessä. Esiintymiseen liittyy myös suuria tunteita, joka aiheutti mielialanvaihteluja.

Korona-aika hyötykäyttöön

Sitten korona teki yhtäkkiä keikoista lopun. Uskomatonta kyllä, Moisio näki tilanteen mahdollisuutena ja vaihteluna raskaammaksi käyneelle keikkailulle.

– Olen aina halunnut kehittää itseäni ja kun innostun jostakin, niin jatkan sitä sinnikkäästi. Minulla oli monia projekteja. Opettelin mm. seisomaan käsilläni ja neulomaan, hän naurahtaa.

Nyt oli aikaa myös toteuttaa IT-alaan liittyviä haaveita.

– Koodaus kiinnosti ja nyt sitä oli mahdollista kokeilla. Karelia-ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn tradenomiohjelmaan oli ensimmäistä kertaa haku verkkokurssin muodossa ja ajattelin, että nyt minulla on aikaa alkaa suorittamaan kurssia.

Tapansa mukaan Moisio paneutui myös kurssin suorittamiseen perusteellisesti.

– Vaikka kaikki kurssin asia oli minulle uutta, aihe vei minut mukanaan ja opiskelin aamusta iltaan. Pääsykoekurssin aikana minulle vahvistui tunne, että tätä haluan tehdä!

Moisio antaakin tunnustusta Karelian opiskelijavalintametodille. Pääsykoekurssin suorittaminen antoi koulutusohjelman sopivuudesta tuntuman, jota ei perinteisesti, pääsykokeeseen lukemalla, olisi voinut saavuttaa.

Työnhaussa kannattaa rohkeasti korostaa omia vahvuuksia

Nykyiseen työpaikkaansa Moisio pääsi harjoittelupaikan kautta. Koulutukseen kuuluu viiden kuukauden harjoittelujakso, ja paikkaa etsiessä huijarisyndrooma valtasi hetkeksi myös Moision.

– Harjoittelupaikan löytämisestä tuli stressi. Oli tunne, etten osaa mitään, koska ala on niin laaja.

Hakemus Haallas Oy:n tarjoamaan harjoittelupaikkaan tuotti kuitenkin tulosta. Ilmapiiri oli yrityksessä alusta asti hyvä. Kuitenkin resurssien vähäisyys näkyi ohjauksen määrässä. Moisio pelkäsi, ettei pääse kehittymään tarpeeksi harjoittelujakson aikana. Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi yrityksen palkattua hänet vakituiseksi työntekijäksi harjoittelun jälkeen. Moisio korostaa, ettei harjoittelu-, saati työpaikan saaminen ole aina näin suoraviivaista. Moni hänen opiskelutovereistaan jäi ilman harjoittelupaikkaa. Hän kannustaa harjoittelu- tai juniorikoodauspaikkaa hakevia olemaan luovuttamatta ja tuomaan rohkeasti omia vahvuuksiaan esille.

– En pitänyt silloin teknisiä taitojani kovin hyvinä, joten korostin muita vahvuuksiani: esiintymistä ja sosiaalisuutta, ja tein videomuotoisen hakemuksen. Sen hetkinen tekninen osaaminen ei ole välttämättä yritykselle tärkeintä, vaan hakijan halu oppia ja kehittyä.

Mikä koodaustyössä sitten kiehtoo?

– Kun koodin saa viimein toimimaan, tulee mahtava tunne, kertoo Moisio. – Myös koko ongelmanratkaisun prosessi on palkitsevaa. Pienet edistymiset tuovat koko ajan onnistumisen kokemuksia. Koodaus vaatii tietysti sinnikästä luonnetta.

Millaista ohjelmointityö on sitten käytännössä? Haastatteluhetkellä Moisio koodaa sähköistä asiointipalvelua. Ohjelmointiprojektien sovellusalueilla ei hänelle ole väliä. Kaikki toimeksiannot alkavat tuntua mielenkiintoisiltä viimeistään siinä vaiheessa, kun niihin perehtyy enemmän. Työssään hän käyttää mm. JavaScript- ja CSS-kieliä. Alalla on omaksuttava koko ajan uusia tekniikoita. Nykyisessä projektissa Moisio on syventynyt esimerkiksi backend-ohjelmointiin prosessimallinnuskaavioihin perustuvalla low-code-työkalulla. Töissä Moisio on opetellut myös pyytämään apua, mikä oli hänelle aluksi vaikeaa. Muutenkin hyvät kommunikointitaidot ovat työssä tarpeellisia. Pitää pystyä jakamaan ja ottamaan vastaan tietoa sekä auttamaan myös muita.

ICT-alalla on tilaa erilaisuudelle

Entä miten Emmi Moisio kannustaisi lisää naisia alalle?

– Yleisesti alalla on hyvät työedut ja palkat, ja myös naisilla on oikeus niihin, hän painottaa. – Muiden mielipiteiden tai yhteiskunnan normien ei saa antaa vaikuttaa lannistavasti, mikäli IT-alalle haluaa. Jokaisen tulee saada kuitenkin valita itse oma alansa. Naisten ei tarvitse tulla alalle todistaakseen kenellekään mitään, jos se ei kiinnosta.

Moisio myöntää, että hänellä itselläänkin oli aluksi hieman stereotyyppinen kuva alan ihmisistä. Hän mietti, kuinka tulee sopimaan sosiaalisena ja räiskyvänä persoonana muiden joukkoon ja saako ystäviä työpaikalta.

– Sen vinkin haluan antaa, että ei kannata uskoa stereotypioihin. Meilläkin täällä töissä on ihan huippu porukka, johon mahtuu todella erilaisia ihmisiä. Kaikille on tilaa!