WinIT – Yliopistossa saan olla oma itseni

WinIT-hanke haastatteli ohjelmistotekniikan väitöskirjatutkija Sonja Hyrynsalmea. Hänen väitöskirjansa käsittelee pilvipohjaisia integraatioalustoja. Hyrynsalmi on tullut monelle tutuksi aktiivisesta toiminnastaan IT-alan tapahtumissa ja naisten kannustamisesta alalle.

Hyrynsalmi oli pienestä pitäen kiinnostunut tietokoneista ja harrasti pelaamista. Hänelle olikin luonnollista lähteä opiskelemaan yliopistoon tietojenkäsittelytieteitä suoraan lukion jälkeen, vaikka mielenkiinnon kohteita oli kyllä paljon muitakin. Yliopistossa hän alkoi opiskella myös vanhenemisen tutkimusta ja tutustui sen kautta sosiaalipolitiikkaan. Vaikka IT-ala pysyi koko ajan Hyrynsalmen elämässä, sai pääaine vaihtua ja hän opiskeli maisterin tutkinnon sosiaalipolitiikasta.

– Olen miettinyt usein jälkikäteenkin, miksi tunsin tietojenkäsittelytieteitä opiskellessani riittämättömyyttä, pohtii Hyrynsalmi, – Minulla oli harrastuksen kautta hyvä pohjaosaaminen, mutta silti tuli kokemus, etten kuulunut sinne. Saatoin ajatella, että olen liian tyttömäinen, iloinen tai puhelias.

Vaikka nykyään Hyrynsalmi näkee erilaisuuden vahvuutena, ymmärtää hän myös nuorta itseään 2000-luvun alussa.

– Silloin naisia oli koulutusohjelmassa tosi vähän ja me naisetkin olemme keskenämme erilaisia. Tykkäsin kaikesta söpöstä, kuten vieläkin, nauraa Hyrynsalmi. – Tuntui, että ehkä olen vain liian paljon kaikkea, kun muut opiskelijat suhtautuvat tähän paljon vakavammin ja rakastavat koodausta. Itse en halunnut viettää elämääni koodaten. Jos olisin silloin ymmärtänyt, millaisia työtehtäviä alalla on, en olisi ehkä lähtenyt. Olisin voinut olla esim. Product Ownerina tai Scrum Masterina projektipuolella.

Ehkä yllättäenkin, Hyrynsalmi löytää sosiaalipolitiikasta ja IT-alasta yhteistä.

– Järjestelmä kuin järjestelmä. Oli se sitten IT-järjestelmä tai yhteiskuntajärjestelmä, niiden toiminta, haasteet ja vaikuttavuus kiehtovat minua. Mietin, miksi jokin arkkitehtuuri tai hyvinvointiyhteiskunnan rakenne on päätetty muodostaa ja miksi juuri tällä tavalla.

IT-ala veti kuitenkin jatkuvasti Hyrynsalmea puoleensa. Hän oli koko sosiaalipolitiikkaopintojensa ajan mukana mm. vapaaehtoisena IT-alan konferensseissa ja naisten koodaustapahtumissa. Jopa työharjoittelu tuli suoritettua alaan liittyen.

– IT-ala kiinnostaa minua ja sen seuraaminen tulee minulta luonnostaan. Haluan aina kokeilla kaikkea uutta, olla mukana, oppia ja osallistua keskusteluun.

Niinpä sosiaalipolitiikan alalta maisteriksi valmistuttuaan Hyrynsalmi jatko uraansa IT-alan tutkimuksen parissa. Yksi hänen tutkimusalueistaan liittyy lokalisaatiopohjaisiin peleihin.

– Löysin tutkijoita, joita kiinnosti sama teema. Huomasimme, että lokalisaatiopohjaisia pelejä voi tutkia niin monesta näkökulmasta. Pokémon Go -peliin liittyen voi tutkia vaikkapa terveyttä, sosiaalisia suhteita ja yhteisöjen muodostamista, kaupunkisuunnittelua tai IT-etiikkaa.

Myös IT-alan osaajapulan helpottaminen on lähellä Hyrynsalmen sydäntä. Osaajapulan tutkimuksesta hän kiinnostui aikoinaan Turussa asuessaan. Silloin Nokia joutui markkina-asemiensa heiketessä irtisanomaan myös kokeneita senioritason työntekijöitä. Heillä oli kuitenkin vaikeuksia työllistyä ja samaan aikaan alkoi olla keskustelua IT-osaajapulasta.

– Ajattelin, että jokin tässä yhtälössä ei täsmää. Meillä on samaan aikaan sekä osaajia vapaana, että osaajapula. Olenkin sanonut usein, että en halua Suomeen enää uutta Nokiaa. Tarkoitan sillä sitä, että en halua IT-alalle työpaikkoja, joissa ihmiset eivät pysty kerryttämään osaamistaan työn aikana ja tekevät vain yhtä tehtävää. Työelämän murroksissa heillä ei ole resilienssiä siirtyä muihin työtehtäviin.

Vastuu työntekijän osaamisen ylläpidosta jakautuu Hyrynsalmen mukaan sekä työntekijälle itselleen, että työnantajalle. Tämän lisäksi tarvitaan myös erilaisia tapoja osaamisen ylläpitoon. Näitä ovat esim. maisterintutkinnot, mikrotutkinnot, täydennyskoulutukset, sertifikaatit ja yritysten omat sisäiset ohjelmat. Ratkaisut osaajapulan helpottamiseksi ovat moninaisia. Osaamisen ylläpidon lisäksi alalle tarvitaan uutta työvoimaa. Tätä varten koulutusohjelmien tulee olla houkuttelevia.

– Koulutusorganisaatioiden tulee tarjota erilaisia koulutusohjelmia erilaisille ihmisille, erilaisilla taustoilla. Ohjelmien täytyy olla hyviä, jotta yritykset arvostavat niitä, Hyrynsalmi sanoo.

Yritykset voivat helpottaa osaajapulaa tarjoamalla rohkeammin junioripaikkoja. Hyrynsalmi arvosteleekin alalla esiintynyttä kapeakatseisuutta.

– Nykyään meno ei ole onneksi enää niin räikeää, mutta silloin kun aloittelin tutkimusta osaajapulasta, näkyi trendi, jossa haluttiin pelkästään senioriosaajia ja lisäksi aika halvalla ja ehkä esim. ilman etätyömahdollisuutta.

Lisäksi Hyrynsalmen mukaan koko ohjelmistoliiketoiminta tarvitsee ravistelua. Nykyään liiketoiminta on konsulttipainotteista, jossa ihmisten pitää pystyä tulemaan töihin suoraan projektiin tekemään laskutettavaa työtä ja omata kaikki tarvittavat taidot.

– Tämä ei ole pitkällä tähtäimellä kestävää. Yritysten tulee ottaa tässä suhteessa enemmän riskejä. Yritysten on myös samalla huolehdittava, että työpaikka on niin houkutteleva, että juniorityöntekijät, joihin on panostettu, myös pysyvät yrityksessä.

Hyrynsalmen mukaan yritysten tulisi ymmärtää, että korkeakouluista tulee ihmisiä, joilla on kykyä oppia koko uransa ajan eli jos haluaa aivan spesifejä, tietyn teknologian osaajia, niin kannattaa järjestää omia ohjelmia niin ulkopuolisille hakijoille, kuin yrityksen sisäisen potentiaalin tunnistamiseen.

– Maisteri- ja DI-koulutuksia ei kannata lähteä muuttamaan tietyn teknologiaosaamisen koulutukseksi. Tällöin vain alentaisimme vaatimuksiamme ja menettäisimme koulutusten laaja-alaisuuden tuoman vahvuuden. Maisteri- ja DI-ohjelmien on tarkoitus tuottaa osaajia, jotka pystyvät ottamaan haltuun laajoja kokonaisuuksia, kehittymään, kehittämään muita ja luomaan uutta.

IT-alan osaamispulaan ratkaisuja tutkiessaan Hyrynsalmi keskittyi myös alanvaihtajiin ja erityisesti IT-alasta kiinnostuneiden naisten tukemiseen. Hän huomasi, että on paljon naisia, joita on aina kiinnostanut teknologia, mutta joille on kuitenkin ollut epäselvää, mitä he voisivat tehdä alalla tai ovat muuten vain ajautuneet muihin koulutuksiin. Hyrynsalmi pitää sitä täysin ymmärrettävänä.

– Ihmisten elämä vain on sellaista. Harvoin omat vahvuudet tunnistetaan 18-vuotiaana.

Haastatellessaan opiskelijoita, Hyrynsalmi on itse asiassa huomannut, ettei IT-ala useinkaan ole varsinainen intohimoala.

– Moni kertoi, ettei tiennyt mihin hakea, mutta oli aina tykännyt pelaamisesta ja ajautui sitten opiskelemaan IT-alaa.

Sen sijaan alanvaihtajanaisissa oli helppo tunnistaa kiinnostus alaa kohtaan.

– He tarvitsivat vain vähän tukea, kannustusta ja apua alkuun. Eteenpäin työntävä voima oli usein joku ihminen heidän lähipiirissään, esim. oma mies tai lähisukulainen, joka näki heidän vahvuutensa. Toinen yleinen sysäys alalle oli jonkun toisen alanvaihtajan tarinan lukeminen, kertoo Hyrynsalmi tutkimuksen löydöksistään.

Naiset näkevät työn mielekkäänä ja monia kiinnostaa ongelmanratkaisu. Koetaan, että osaaminen takaa alalla pärjäämisen. Uusia opiskelijoita IT-alan korkeakouluopintoihin Hyrynsalmi kannustaisi kertomalla kuinka laaja ala on ja kuinka monesta eri näkökulmasta töitä voi tehdä.

– Jos kiinnostaa terveydenhuolto, on mahdollisuus tehdä siihen liittyen merkityksellisiä IT-alan töitä. Jos vihreä teknologia kiinnostaa, niin IT-ala on ihan ratkaisevassa asemassa. Jos kiinnostaa yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, voi tehdä työtä esim. sosiaalisen median tai IT-etiikan teemoihin liittyen. Voit olla myös luomassa järjestelmiä. Jokainen on varmasti joskus ajatellut erilaisia järjestelmiä käyttäessään, että tämänkin voisi tehdä järkevämmin. Tähän liittyen käytettävyys onkin yksi IT-alan osa-alue, jonka kehittämiseen tarvitaan erilaisia ihmisiä. Tällä hetkellä DI-ohjelmissamme LUT-yliopistossa on tosi hyvin naisia, Hyrynsalmi iloitsee.

Vaikka Hyrynsalmi on keskittynyt omassa tutkimuksessaan naisalanvaihtajiin, on päätavoite silti nimenomaan saada erilaisia ihmisiä alalle.

– Myös naiset ovat keskenään hyvin erilaisia. Haluaisin, että erilaiset ihmiset näkisivät tämän alan uskomattoman laajat työmahdollisuudet, jotka vain odottavat tekijöitä tuomaan uutta alalle. Ala on Suomen taloudelle tosi tärkeä ja erityisesti vihreän siirtymän myötä miljardiluokan kansainvälistä liiketoimintaa. Näen, että voisimme Suomena tehdä isoja juttuja. Minusta on ihanaa, että nykyään tunnistetaan yhä paremmin monimuotoisuuden ja laaja-alaisen näkemyksen arvo.

Näyttää siltä, että Hyrynsalmen tutkimukset saavat jatkoa vielä pitkään.

– Rakastan yliopistoa! Tykkään tutkimisesta. Tykkään siitä, että minulla on mahdollisuus syventyä erilaisiin teemoihin ja oppia koko ajan uutta. Olen onnellinen siitä, että olen löytänyt paikan missä saan olla oma itseni. Odotan hirveän innoissani jo mitä pääsen tekemään seuraavaksi väitöksen jälkeen.