Ihmisten ikääntyessä avun tarve arjessa kasvaa. Monitorointijärjestelmä tekee senioreiden kotona asumisesta aiempaa turvallisempaa ja kotona voidaan asua pidempään. Lisäksi sensoriverkot helpottavat useiden tukea tarvitsevien ryhmien arkea ja parantavat elämänlaatua lisäämällä avun saatavuutta. Samaa järjestelmää voidaan käyttää myös kodin eläinten tarkkailuun ja niiden elinolosuhteiden optimointiin.
Terveyden IoT-järjestelmät voidaan jakaa puettaviin järjestelmiin, kodin avustaviin järjestelmiin sekä sairaalapotilaan hoitamisen järjestelmiin.
Puettavat järjestelmät sanan mukaisesti puetaan päälle tai kannetaan mukana. Ne ovat avuksi, kun halutaan seurata liikkuvan kohteen perustoimintoja terveydessä, liikunnassa, tai halutaan analysoida muuta dataa liikkuvasta kohteesta. Mitattavia kohteita voivat olla mm. verensokeri, verenpaine, EKG tai hydroskooppi joka mittaa kohteen asentoa.
Senioreiden aktiivisuuden seurantajärjestelmä antaa tietoa sekä hoitohenkilökunnalle että lähipiirille ikääntyvien kotiaktiivisuudesta. Järjestelmä helpottaa muistisairaiden kanssa elämistä tuottamalla tietoa henkilön liikkeistä ja toimista. Avun tarpeen ilmetessä hoitaja ottaa yhteyttä ikääntyvän kotiin videopuhelulla ja varmistuu tilanteesta. Tällainen älykäs kodin monitorointijärjestelmä sopii ennakoivan hoitotyön tueksi ja kerätyn datan avulla voidaan suunnitella sopivaa virikkeellistä toimintaa.
Kuntien on etsittävä säästöjä hoitotyöhön uudenlaisilla toimintatavoilla, joita teknologia mahdollistaa. Videopuhelinyhteydet helpottavat hoitajien työkuormaa ja vähentävät turhia asiakaskäyntejä. Lisäksi voidaan tarkistaa asiakkaan arjen toimintojen sujuvuus kuten ruokailu ja lääkkeiden ottaminen. Tällainen asiakkaan monitorointi kotioloissa vähentää laitoshoidon tarvetta.
IoT-järjestelmät antavat nopean ja tarkan palautteen potilaan kunnosta. Tyypillisesti sairaanhoitaja mittaa määrätyn arvon ja syöttää tiedot tietokantaan, josta ne ovat hoitohenkilökunnan haettavissa (E-Health, Electronic Health). IoT-sovelluksissa mittalaite on koko ajan läsnä ja se tuottaa analysoitua dataa suoraan potilaan järjestelmiin, mikä helpottaa hoitohenkilökuntaa toimissaan ilman manuaalista syötettä (Mobile Health, M-Health).
Suunniteltaessa sensoriverkkoa hoivaa tarvitseville, tulee ottaa huomioon sekä kohteen itseseuranta että hoitohenkilökunnan tai läheisten tarpeet. Mitattavia asioita on lukuisia, aina elintoiminnoista kohteen liikkumiseen. Rakennettavat sensoriverkot määrittävät käytettävät sensorit, joita ovat esimerkiksi liikkeentunnistussensorit, verenpaineen mittaamiseen tarkoitetut sensorit ja painesensorit.
Sääolosuhteet voivat olla merkittävä osa suunnittelua. Jos verkkoa käytetään sisätiloissa, keskitytään usein kohteesta saataviin tietoihin. Ulkotiloissa on otettava huomioon sää, ympäröivä infrastruktuuri sekä ihmisten ja eläinten häiriötä aiheuttava toiminta.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on toteuttanut sensoriverkkoja terveyteen liittyen mm.
- kotihoidon tueksi
- vanhusten aktiivisuuden seuraamiseen
Kokkola University Consortium Chydenius
Information Technology